sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Laura, neuloksesta eteenpäin

Pinkopohjien muokkaus


Yksi yhteen -pinkopohjia ei ollut, joten muokkasin sellaiset lähellä sopivaa olevista (604, 41). Muitakin vaihtoehtoja on, mutta itse olen mieltynyt ottamaan teippikopiot lestinpohjista. Asettelen ne soveltuviin kohtiin pinkopohjien päälle. Ne ovat todella mainio apu kun laasaan tarkkoja äärirajoja. Alkua voi avittaa voimasaksilla.


Nyt pinkopohjat ovat oikeassa koossa. Lisäksi pohjan reunoja on muotoiltu pyöreämmäksi.


Ruuvipenkin avulla taivuttelin pinkopohjan sisässä olevaa lenkkirautaa. Siten sain pinkopohjan menemään myös kannan kohdalla lestinpohjan mukaisesti.


Suihkuttelin suihkepullon vedellä pinkopohjia hieman. Sitten naulasin ne kiinni (määlykone on tällä hetkellä epäluotettavassa kunnossa).


Jätin pinkopohjat puristumaan ja kuivumaan muotoonsa.


Pinkopohjat nuolevat lestinpohjaa.


Apunauhoitus ja esipingonta


Valmiisiin kenkiin tulee mustat kengännauhat. Valmistuksen aikana käytetään muita kengännauhoja, sellaisia joilla ei ole väliä vaikka likastuvat. Apunauhoitukseen en jättänyt rakosta, koska nauhoitusosien kuuluu olla valmiissa työssä reunat vastakkain. 


Protovaiheessa aloin jo epäilemään, että standardilevyinen pinkovara ei riitä kantapäässä kun pinkopohjan ja kovikkeenkin pitäisi vielä mahtua paikoilleen. Valmiin neuloksen kanssa päädyin tekemään esipingonnan jo tässä vaiheessa, että saisin kantapääkohtaan venytettyä lisää pinkovaraa. Toimi.


Kapitus


Tein oman kappikaavan, koska valmiissa meistiraudoissa ei ollut sopivaa. Yksinkertaistaen sanottuna, teen kappikaavan perusmallin vuorin linjoja apuna käyttäen jarrun taitolta. Yhteenliitetyt jarrun housuosat painelen lyttyyn. Sitten teen hammastuksen ja pahvikaavan.


Yläreunan ohentamista.


Olen ottanut tavaksi ohentaa laasilla kapin sivuista leveähkösti. Tämä toimenpide vähentää kappien läpikuultamista.


Esikiinnitän kapit nykyisin aina käsin. Silloin ne saa asennettua tarkimmin, eikä ryttyjä tule. Termoplastiset kapit saa lämmitettyä kuumailmapuhaltimella.


Käytän kapituskoneen yläosaa varmistamaan kapin hyvän tarttumisen, silottamisessa ja tasaisessa lämmittämisessä varsinaista lestille laittoa varten.


Muotoilen kapilliset neulokset lestille apumerkintöjä ja käsiä hyväksi käyttäen. Kantapää kiinnittyy pinkopohjaan kontaktiliiman ja naulojen avulla.


Pingontaa


K-95 kontaktiliimat kuivumassa vuorin pinkomista varten.


Kärkikovikkeen valmistus ja kiinnitys


Leikkasin termoplastisesta kovikkeesta kärkikovikkeet meistillä.


Piirsin kärkikovikkeita ja mittanauhaa apuna käyttäen apulinjan kovikkeiden kiinnittämistä varten. Muotoilin kovikkeiden yläreunaa laasilla läpikuultamisen estämiseksi.


Vuorin allemenorakenteesta tuli murheenkryyni. Ohennuksesta, vasaroinnista ja litteäksi pakottamisesta huolimatta en onnistunut estämään läpikuultamista valmiissa työssä.


Pingotut vuorit. Laasasin niitä pohjasta sileiksi ja karheiksi. Niihin kohtiin mihin laasi ei ylettynyt, käytin hiekkapaperia.


Asensin kärkikovikkeet ison kuumailmapuhaltimen (myös silotusrulla), pinkopihtien ja kaarevan veitsen avulla.


Pingontaa


Laasasin kärkikovikkeet pohjasta sileiksi. Kuvassa liimat ovat kuivumassa päällisen pinkomista varten.


Pingoin päällisen ison kuumailmapuhaltimen ja pinkopihtien avulla.


Naulaus ja kannankoputus


Takaosan naulasin isommilla nauloilla, etuosan pienemmillä.


Kannankoputuslaite auttaa saamaan kannasta litteän, tasaisen ja selkeäreunaisen.


Siloittelua


Koitin vielä tasoitella kovikkeiden ja vuorin läpikuultamista. 


Laasaamista ja täyttö


Kävin vesilaasilla hiomassa.


Paineilmapuhallinta käytän hiomapölyn irroittamiseen.



                               Läpinäkyvä paperi on loistava mm täytön kaavan tekemisessä.


Jäljensin ja leikkasin täyttöpalat Eva-levystä, joka on se mistä tällä hetkellä meillä tehdään täytöt.


Liimat kuivumassa.


Lämmitin liimapinnat, kiinnitin ne yhteen ja annoin olla hetken puristimessa.


Hioin vesilaasilla tasaiset pohjat. Vesilaasia käytetään varsinkin jos hiotaan metallia sisältäviä pintoja.


Randien valmistelu ja kiinnitys


Liimat kuivumassa.


Leikkasin randit ja rapsuttelin hiekkapaperilla liimattavat pinnat karheiksi.


Liimat kuivumassa.


Asensin randit käyttäen apuna merkitsemiskynää, kuumailmapuhallinta, voimasaksia ja pinkopihtejä.


Pohjituksen vaiheita eteenpäin


Leikkasin meistillä ja meistiraudalla välipohjat Eva-levystä (0,5cm).


Valmista tuli.


Karhensin liimauspinnat.



Kiinnitin välipohjan. 


Puristin varmistaa kiinnittymisen.


Kuvassa on lesteissä kiinni olevat välipohjat, kiilakorkomateriaali (Eva-levy 1,0cm) kaavoineen ja meistillä leikatut ulkopohjat (Ibiza 3mm). Liimapinnat on karhennettu.


Kiilakorkomateriaali puristumassa kiinni.


Menin laasille muotoilemaan pohjat.


Ulkopohjien kiinnitystä.


Ulkopohjien puristamista.


Otin isoimmat roippeet pois kissankynnellä ja mattoveitsellä.


Laasasin pohjien reunat muotoon.


Kantojen naulaus


Naulasin kannat kannannaulauskoneella.


Naulat paikoillaan.


Kannan pehmustus ja pohjavuorin kiinnitys


Liimasin pehmukkeeksi naulojen päälle huopalevyä. Pohjavuoreissa on rutikuiva liimaus niiden asentamisen helpottamiseksi.


Lämpöilmapuhallin varmistaa liimapintojen kiinnittymisen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti