Mini-Derbyn neulosta eteenpäin, suunnitelma

En ole tekemässä Mini-Derbyn neuloksista kokonaisia kenkiä näyttökokeen puitteissa (ellei sitten jää luppoaikaa). Sain tänään kuulla, että pohjitussuunnitelma kuitenkin pitäisi olla. Saatan hankkia stylempää matskua kuin mitä koulun varastosta löytyy eli tämä suunnitelma ei ole tehty silmä kädessä. Tällä suunnitelmalla todistan että tiedän mitä neuloksesta eteenpäin rakentuva kenkä syö sisäänsä (yksi vaihtoehto).

Kengän kantaan tulee kantakovike eli kappi, ks iso rulla. Kengän kärkeen tulee kärkikovike, ks pieni rulla. 

Mini-Derby on lipokas. Sen takareuna on vain 2cm korkea. Yksi vaihtoehto on skipata kantakovike ja askarrella jäpäkästä vuorinahasta tukikovike päällisen ja vuoren väliin.

Pinkomisvaiheessa käytettäviä nauloja. Isommat tulevat kantapääalueen reunoille ja 7mm:n snadipalleroita käytetään noin muutoin.

Näistä kahdesta pänikästä sekoitellaan se liima, jolla liimailemme melkein kaikki pohjan rakenteet kiinni kun kyseessä on liimakenkä.

Tähän pinoon kokosin materiaaleja, joita voisin syöttää Mini-Derbylleni.

Pinkopohjat (pohjallisen näköiset)

Korkkilevy (korkkinen levy)

Randi (sahalaitaista metrilakua muistuttava läjä)

Eva-levy (pohjimmainen musta levy)

Pohjalevy (rulla, jossa hauska pallokuviointi)

Sisävuori (violetti nahkatsiipale)

Tässä samat matskut työkorttiin tulevana näyteliitteenä. Bonuksena vielä musta pieni sirkkarengas ja musta lanka (40) sekä päällisen näytepala.

Tässä on ensimmäinen tekemäni kenkä. Liitin sen mukaan tähän blogitekstiin, koska siitä näkee millainen pohjitussuunnitelmani pohja on.

Ja lopuksi vielä työkortti.

Mini-Derbyn neulos

Saimme koulussa tehtäväksi suunnitella Derby-kengät. Sitten kaavoitimme ne. Päädyin käyttämään valmistamiani kaavoja näyttökokeessa. Koeneuloksen olin tehnyt jo aiemmin lestille N104, 39.

Vuorin osat: Etuvuori ja Varsivuori (sekä sisä- että ulkopuoli).

Päällisen osat: Etupäällinen ja Varsi (sekä sisä-että ulkopuoli).

Päällisen kappaleet. Nahan taloudellinen käyttö huomioiden nahan kunto, kiinteys, kuvio ja venymissuunnat. Kenkä saa venyä ennemmin leveyssuunnassa kuin pituussuunnassa. 

Vuoren kappaleet. Nahan taloudellinen käyttö huomioiden nahan kunto, kiinteys ja venymissuunnat. Kenkä saa venya ennemmin leveyssuunnassa kuin pituussuunnassa.

Lukuisten veitsitestailujen jälkeen olen mieltynyt pieneen mattoveitseen nahan leikkuussa. Leikkaaminen tapahtuu niin että hopeakynän jälki jää leikattavan kappaleen ulkopuolelle. Leikata voi suoraan tai kaavapahvin avustuksella.

Kaikki kappaleet leikattuina. Venyväisen vuorinahan leikkasin saksilla.

Tukikankaan käyttö oli perusteltua, koska ohut päällisen nahka kaipasi tukea. Kuvassa taloudellista tukikankaan käyttöä.

Tein ohennukset ohennuskoneella:

- Viikausohennus. Viikausvara on 5mm. Ohensin nahkaa noin sentin leveydeltä ja mahdollisimman ohueksi, koska pienissä kappaleissa sujuvuus on kaikki kaikessa.

- Umpisaumaohennus. Umpisauma ommellaan kahden millin päästä reunasta, joten umpisaumaohennuksen tulee olla vähemmän kuin 2mm, jotta sauma pysyy vahvana.

- Pinkovaraohennus. Tässä tapauksessa tarpeeton.

- Allemeno-ohennus. Allemeno oli leveydeltään 8mm, allemeno-ohennuksen tein noin 7mm:n levyisenä.

- Raakareunaa ei ohenneta.

Tukivuoriin tehtiin poistot, koska tukivuoren kuuluu olla tukena, ei tukkeena.

Umpisauma: 4mm

Raakareuna: 4mm

Pinkovara: 10mm

Viikaus: 6mm

Allemeno: 4mm

Valmiit tukivuoret.

Prässäsin tukivuoret paikoilleen.

Ompelin takasaumat yhteen ja avasin umpisaumat veden, metallikannan ja viikausvasaran avulla.

Viikaamisessa käytiin mm viikausnauhaa, maitoliimaa ja viikausvasaraa.

Viikasin myös ilttien yläreunat. Tukikankaan käyttäminen iltissä on perusteltua sen pienen koon ja tukemistarpeen nojalla.

Valmiit viikaukset.

Tuin nauhoitusosat vielä tukiteipillä. Umpisauman päällä on myös tukiteippi.

Vuoren kappaleet eivät istuneet aivan yksi yhteen, sillä ulko-ja sisäpuolen minimaalisen eron takia en tehnyt kaavoihin puolisuuksia. Tein puolien puolituksen. Osat natsasivat hyvin yhteen kun leikkasin pikkukulmat pois allemenokohdan tuntumasta ks alakuva.

Kuvassa vuoren kappaleet on apuliimattu yhteen maitoliimalla.

Ompelin tolppakoneella.

Vuoressa käytetään yleensä muutoin sileää pintaa jalkaa vasten paitsi jarrussa käytetään nukkapuolta. Tällaiseen Mini-Derbyyn ei ollut tarvetta tehdä erillistä jarrukappaletta. Jalkaa vasten on kauttaaltaan nukkapinta, koska se näyttää ylelliseltä.

Vuoren takasaumana on umpisauma. Varsikappaleet yhdistyvät etuvuoreen kahdella tikkirivillä allemenosaumassa.

Vuori ja päällinen on koottu erikseen. Päällisessä takasaumasta yhteen umpisaumalla ommellut varsikappaleet on kiinnitetty etukappaleeseen allemenosaumalla. 

Vuori ja päällisen yhdistetään toisiinsa suuaukosta ja osittain nauhoitusosan reunoista. Kohdistamisapuna voi käyttää miniklipsuja. Itse ompelu tapahtuu tolppakoneella. Nauhoitusosien terävät reunat jätetään ompelematta kiinni sentin etäisyydeltä terävästä reunasta (sekä pysty- että vaakasuora suunta). 

Vuori puhtaaksi leikataan mieluiten kaarevilla saksilla.

Raksien tehtävä on kiinnittää omalta osaltaan vuori ja päällinen yhteen. Väsäsin mieleiseni raksin, joka ei liikaa pomppaisi silmille, mutta tekisi kuitenkin tehtävänsä. 

Nauhoitusrenkaiden paikat oli määritelty jo kaavoissa. Leikkasin ne auki nahkapaskalla.

Sitten sujautin niihin sirkkarenkaat, jotka kävin puristamassa paikoilleen siihen tarkoitetulla laitteella. Lopuksi kiinnitin kengännauhat. Ne tulen kuitenkin vaihtamaan kämäsiin nauhoihin seuraavien työvaiheiden ajaksi, etteivät prameammat sotkuisi.

Ja simsalabim, siinä olisi sitten Mini-Derbyn neulokset valmiina uusiin seikkailuihin.

Korjaustyö: Puolipohjat ja Korkolaput, sekä yleinen fiksailu

Puolipohjat ja Korkolaput

Lähtökohtana oli pohjasta käytössä kuluneet kengät. 

Korkojen pinnassa oli repsotusta ja kulumajälkiä.

Laasasin kenkien pohjia. Puolipohjaa varten hioin kengänpohjaa hieman pidemmältä kuin mitä kävelypinta oli. Näin korjauksesta tulee pitkäikäisempi. 

Korkolaput lähtivät iloisesti vesilaasilla. Korkonaulat kipinöivät pois hioutuessaan. Vesilaasin kanssa ei ole sitä pelkoa, että kipinät sytyttäisivät laasipölyä, eli pois hiottua ainesta, palamaan. 

Reipas suutariopiskelija. Huomatkaa kuulosuojaimet ja suojaessu. On myös tärkeää, ettei pidä yllään mitään turvallisuusriskiä kuten vapaina liehuvia huiveja, jotka laasi voi syödä suihinsa.

Kenkäpari laasauksen jäljiltä. Kenkien pohjaa on nyt madallettu ja karhennettu sen verran, että puolipohjallinen voidaan kiinnittää. Pohjat eivät olleet erityisen huonossa kunnossa, kävelypinnat olivat kuluneet liukkaiksi. Eli oikeastaan tarvittiin vain hyvin pitävä pohjamateriaali. Kuvassa koroista on hiottu pois vanhat kuluneet korkolaput.

Korkojen pohjassa oli vapaana yksi reikä puutapille. Kaksi muuta reikää olivat tukossa korkomateriaalista ja korkonauloista. 

Napautin vasaralla sisään puutapin, joka napsahti tukevasti paikalleen. Katkaista rouskaisin sen pihdeillä, joten ylimääräisen päädyn voi käyttää myöhemmin.

Hioin puutapin laasilla tasoihin muun koron kanssa. Puolipohjaa varten askartelin teippikopiokaavan. Se auttoi oikeankokoisen ja -muotoisen pohja-aihion määrittämisessä. 

Leikkasin pohjamateriaalista voimasaksilla hieman tarvittua isommat pohja-aihiot, koska se helpottaa niiden kiinnittämistä.

Valitsin puristimeen soveltuvat apupalat ja säädöt. 

Tässä poseeraa puolipohja-aihio. Hioin sille tarttumarösöisyyttä laasilla. Muotoilin samalla kappaleen takareunan niin, että äärireuna on hiottu viettävästi nolliin.

Tässä kenkulaiset lepäävät kuivumassa liimakaapissa. Maalarinteipin tehtävä oli estää liimaa leviämästä sinne missä sitä ei tarvittu. Sudin perusliimaa (95) sekä kengänpohjiin, että puolipohja-aihioihin. 

Kun liimat olivat kuivuneet, lämmitin niitä kuumailmapuhaltimella, eli siis molempia liimapintoja. Sitten asensin puolipohja-aihion paikalleen. 

Puristin varmistaa että liimapinnat tarttuvat hyvin toisiinsa.

Käytin kissankynttä puolipohjan reunojen muotoiluun. Noin kolme milliä ulkoneva vanha pohja toimi myös hyvänä apuna. Siistin reunat vielä laasaamalla.

Hahmottelin mahdollisimman säästäväistä korkolappumateriaalin käyttämistä.

Leikata napsautin voimasaksilla korkolappuaihiot, joille hioin laasilla tarttumapintaa.

Suutarin elämä ilman pikaliimaa ei ole mistään kotoisin. :) Käytin kengät puristimessa yhteenliimautumisen tehostamiseksi. 

Laasasin korkolaput muotoonsa. Sitten naulata päjäytin korkonaulat puutappien kohdille. Naulan tulee hieman upota kävelypinnan alapuolelle, ettei se raavi käveltävää pintaa. Tällöin se myös itse pysyy paremmin paikallaan kuten myös korkolappu.

Naulat paikoillaan.

Yleinen fiksailu

Puhdistin kengät Woly Combi Properilla. Puolipohjien ja korkolappujen syrjät vetäisin mustalla syrjävärillä. Neuloksen pintaan pistin mustaa kenkävoidetta. Korot suihkutin kahteen otteeseen Plastic Heel Dye -värillä. Ja pienet repeymät ja repsotukset korossa kursin kasaan pikaliimalla.

Korot kuivumassa liimakaapissa.

Ja valmista tuli! Ah mikä kiilto ja säihke! 

Siis ovatko nämä kengät korjatut vai suoraan kaupanhyllyltä? :)